Leena Kostamo

leena-kostamoKuka olet ja kuinka kauan olet tanhunnut
Olen Leena, mummo Riihimäeltä, ollut naimisissa Jorma-ukon kanssa yli 40 vuotta. Olemme tanhunneet yhdessä vuodesta 1986 ja olen sekä ohjannut että tanhunnut vuodesta 1996. Lisäksi olen toiminut oman seuran Riihimäen Kansantanssijoiden sihteerinä noin 25 vuotta, raha-asioita hoidin sihteeriyden ohessa parikymmentä vuotta. Olen nyt ollut toista vuotta eläkkeellä. Suuria ilonaiheita ovat viisi lastenlastamme. Yksi heistä tanssii pikkulasten Laventelit-ryhmässä.

Mikä on sinun Kansantanssin Riemuvuoden tekosi
Riemuvuoden päätekoni on pitkä projekti. Riihimäen Kansantanssijat on järjestänyt viiden vuoden välein kansainvälisiä kansantanssijuhlia vuodesta 1961 lähtien. Tänä vuonna elokuun alussa ovat vuorossa 11. juhlat, jotka ovat seuramme riemuvuoden päätapahtuma. Juhlia suunnittelee ohjaamani Pippurit-ryhmä, 17 – 30+ -ikäisten aktiivisten nuorten naisten joukko. Olen mukana suunnittelussa ns. mentorina ja vastaan juhlabyrokratiaan kuuluvista kirjallisista hommista.
Olin mukana opettelemassa ja tanssimassa videolle riemuvuoden ohjelmistoa, jota aikuisryhmäni Päistäreet ja Rohtimet tanssivat ensi kesänä omilla juhlilla. Emme ole flahmobanneet emmekä ehkä pysty osallistumaan Sottiisiin, koska aivan samanaikaisesti on Riihimäellä erämessut, joilla kaikki seuran kynnelle kykenevät urakoivat pysäköintialueilla, jotta saamme varoja juhliemme järjestämiseen.

Ikimuistoisin kansantanssikeikkasi
Ensimmäinen matka Saksaan Laggenbeckiin kansainvälisille kansantanssijuhlille vuonna 1987. Se pakahduttava tunne, jonka vallassa olin, kun lukuisat kansainväliset ryhmät esiintyivät pimeässä elokuun illassa ulkoilmanäyttämöllä. Olin niin tohkeissani, että kansallispuvun esiliina unohtui pukematta päälle. Omassa esityksessämme pyörin enemmän sinnepäin kuin tuonnepäin, mutta tältä matkalta sain lopullisen kipinän kansantanssiin.

TuulettavatKostamot
Lapsenlapsellani on yllään minun oma Munsalan pukuni lähes 60 vuoden takaa. Puvun on ommellut joko äitini tai mummuni.

Tanhukengän numero
38

Lempitanhusi
Lempitanhua on vaikea nimetä monien mieluisten joukossa. Pidän tosi paljon Antti Savilammen Sottiisipotpurista, joka tanssitaan ruotsalaisen Vrålkådan musiikkiin. Viimeksi esitin sitä vuonna 2013 Italiassa kansantanssijuhlilla. Se oli osana koostamiani sikermiä. Yksi lempitansseista on Jukka Heinämäen Paimenplikan valssi, jota olen esittänyt samoilla juhlilla Italiassa 2013, mutta myös vuonna 2009 Norjassa ja tietysti oman seuran tilaisuuksissa. Lemmikkejä perinteisistä tanhuista ovat Isovarvas, Hylkeenhyppely ja Katrilli Viipurista. Tätä luetteloa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään, koska olen tanhukaikkiruokainen.

Kansallispukusi
Vanhin ja paras on Hämeen puku, jonka olen itse tehnyt, sitten tulee käytettynä ostettu Kaukolan puku. Akaan puku on ollut tekeillä pitkään: hame on valmis, paitaa aloitettu. Nyt olen kunnostamassa vielä vanhaa Etelä-Pohjanmaan pukua itselleni.

Ensimmäinen tanhu, jota olet tanssinut
Hellu: silloin ajattelin, että jos kansantanssi on tätä, kauanko mahtaa kiinnostaa. Nyt on kiinnostanut yli 30 vuotta. Ja sitä paitsi, opetin Hellun ryhmissäni alkuvuodesta ja taidetaan tanssia se toisenkin kerran. Ei se ollutkaan niin kamala!

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestPrint this page